1. LÄHTÖPÄIVÄ

1. Lähtöpäivä
2. Matka
3. Ilmoittautuminen
4. Tupaan
5. Varusteiden haku
6. Varustarkastus
7. Kaappi
8. Loppuilta
9. Ensimmäinen aamu
10. Ruokailu
11. Tuvassa taas
12. Oppitunti
13. Lääkäri
14. Vääpeli
15. Toinen ilta

Ensimmäistä armeijapäivää voi viettää siviilissä kotona viimeisille minuuteille asti, tai matkalla viivytellen, tai perille saapuneena varuskunnassa. Lähteäkö ajoissa vai myöhään?

Päätät olla perillä jo iltapäivällä, varataksesi tuvan parhaan punkan. Sellainen sijaitsee seinän vieressä perällä! Siellä voisit loikoilla pitkiä aikoja rauhassa katselemassa muita, vasta sinua myöhemmin sisään valuvia uusia tulokkaita. Nämä vasta opettelisivat tyhminä ensimmäisiä uusia asioita, jotka sinä opit jo äsken. Pääsisit mahdollisimman pian syömäänkin valtion laskuun

Ensimmäisenä saapuva saisi etulyöntiaseman tutustuessaan toisiin. Tietäisi heitä paremmin jo paikkoja. Kykenisi jopa neuvomaan muita. Voisi tutustua yksitellen ihmisiin, etkä törmäisi uutena tusinan toisiaan jo tuntevan muukalaisen joukkoon.

Lisäksi oppisit paremmassa rauhassa asioita, edes jälkikäteen, seuratessasi kuinka myöhemmin saapuville selitettäisiin uudemman kerran sinun jo jotenkuten tekemiäsi tehtäviä. Saisit olla suorastaan huvittunut eräiden uusien tietämättömyydestä.

Mutta viimeisiksi päiviksi ja tunneiksi kasautuu helposti paljon tekemistä, juuri ennen lähtöä. Niin et ehdi jännittää. Ei tarvitse juoda päätään täyteen.

Lähtöpäivänä juoksetkin kirjastoissa ja pankeissa, järjestelemässä asioitasi, kaupoissa palauttamassa kelvottomia tuotteita ja vaihtamassa niitä uusiin, ja mitä kaikkea. Adrenaliinia hieman veressäsi voisit puuhata jännittäviäkin asioita, sellaisia mitä muulloin jättäisit tuonnemmaksi.

Lähtö on kuin loppu, lähellä kuolemaa, aikaa on vähän, tehdä mitä vain, riskit sumenevat näkyvistä. Siinä on vaaransakin: Perillä tulet kuulemaan, että alokas Muttinen on ajanut kolarin tulomatkallaan. Hänen punkkansa tulee pysymään pitkään tyhjänä, hänet on toimitettu sotilassairaalan petiin. Hänen tyttöystävänsä on soittanut ja ilmoittanut asiasta, kertoo upseeri vakavailmeisenä.

Vielä olet siviilissä, katselet kaupungin partureita. Maksaisitko viiden päivän päivärahat tukanleikkuusta?

Leikkaatkin itse, armeijaan voi mennä minkä näköisenä tahansa. Siellä ollaan kauhean näköisiä, muut ainakin ovat. Siellä kukkii kaikkien maamme ihottumien koko kirjo.

Aikaa kuluu, lähtösi viivästyy koko ajan, et enää ehdikään inttiin päivälliselle, onkin viisasta syödä jotakin ennen lähtöä. Lohdullista on sentään, että kulutat koko ajan armeija-aikaasi, se on jo alkanut, ensimmäinen päivä. Vietät sitä yhä siviilissä. Viimeinen hetki saapua varuskuntaan on "periaatteessa" keskiyöllä kello 24. Jotkut todellakin tulevat vasta silloin, muutamat ylittävät käytännössä senkin ajan.