Taas kerran järjestäydytään, ja sitten mennään oppitunnille kellariin, isoon saliin, jossa on laskeutuvat penkkirivit kuin elokuvateatterissa. Miehistä otetaan lukua, jotta vahvuusluku voitaisiin ilmoittaa välittömästi saliin jäljessä saapuville upseereille. Luvunotto menee kuitenkin ensin väärin, mikä tuntuu olevan kovin noloa aliupseereille.
Upseerit esittelevät toisensa ja opettavat kukin vuorollaan yksinkertaisia asioita. Alokkaat täyttävät työkirjansa hierarkiakaavioon esimiestensä ja näiden esimiesten nimet.
Nuori yliluutnantti heittäytyy runollisesti kuvaamaan saapumistaan aamutuimaan veneellä syksyisen merenlahden yli, Suomenlinnasta Santahaminaan.
"Eräs teistä on sairaalassa", muistuttaa puolestaan toinen upseeri.
Tupiin palataan taas järjestyksessä ja odotellaan järjestäytymistä ruokailuun lähtemiseen. Joutoaika kulutetaan punkkien hieromiseen, jottei kenelläkään olisi joutoaikaa. Ruokailuun meno muistuttaa aamupalalle menoa monen vaiheen järjestäytymisineen, kuten aina. Ruokaa on tarjolla kahta lajia, kaksi lautasta päällekkäin pöydissä.
Syönnin jälkeen siivotaan tuvissa. Alikessu määrää eri alokkaille eri tehtäviä. Kullakin tuvalla on määrätty vastuualue siivouksessa tupansa ulkopuolellakin. Sinut määrätään harjan varteen, mutta siivouskomerosta ei riitä enää harjoja, tai et osaa etsiä niitä, tai et osaa koota niitä osista.
Opit nyt pakon edessä lintsaamaan. Menet vessaan. Istuskelet siellä ihanassa yksinäisyydessä ja äärettömässä rauhassa. Istuskelet siellä aiheettoman usein. Huviksesi. Seinän takana toiset siivoavat hiki hatussa, eikä kukaan muu keksi välttää sitä helpolla tavalla, kuten sinä.
Joskus sinua on kaivattu ja huudettu tuvassa nimeltä, niin että käytävään ja vessaankin on kuulunut. Osoittautuu, että sinulle on tuotu varastolta puuttunut varuste.
Alikersantti käy etsimässä sinua käymälästäkin, mutta perääntyy heti nähtyään sinut wc:n pöntöllä, antaa jatkaa, sanomatta sanaakaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti