16. Kaverin neuvoja etukäteen

Ekat päivät intissä? Viikoilla ennen lähtöpäivää kyselin kavereilta kokemuksia ja neuvoja. Ensimmäiset päivät armeijassa?

Lyhennyksiä: Eptri/SlRtr on Esikuntapatteri, Suomenlinnan rannikkotykistörykmentti.

Herätys kello 6, pesu, aamupala klo 6:45-7, siivotaan klo 7-8, oppitunnit 8-11. järjestäytyminen ruokailuun, ruokailu, siivousta, aikaa Sotkussa oleskeluun klo 11-13, sitten ulkona harjoittelu klo 13-16, järjestäytyminen ruokailuun 16:30/17. Iltalomalle yhtä aikaa 17:30, paluu takaisin klo 21, nukkumaan klo 22.

Aikapuskureita välissä. Tupakkatauot - tupakoimattomille keksitään jotakin tekemistä, esimerkiksi juoksu kasarmin ympäri.

Ruoka: keittoa pääateriaksi. Iltapala saattaa olla teetä ja näkkileipää. Joskus muroja aamulla, juustoa leivälle.

Oven vieressä tuvassa nukkuva joutuu tekemään ilmoituksia yms. Tuvan perimmäinen peti on paras (seinä toisella puolella). "Mene jo klo 15, niin saat sen!"

Katetussa kuorma-autossa on lava vain, paras paikka on lähellä peräaukkoa.

Aamuhartaus 10 minuuttia. Papille voi käydä juttelemassa. Hammaslääkärin tilat.

"Sellaisia pieniä järkeviä muutoksia inttiin pitäisi tehdä, että pääsisi viikonloppulomalle jo perjantai-iltana, sillä lauantai-aamu on turha, jolloin tehdään vain joitakin tarkastuksia." (Niin mutta jos tarkoitus on pitää enemmän joukkoja valmiudessa yhden yön enemmän?)
.
Mihin aikaan mennä, vasta keskiyöksikö pakko saapua?
"Viimeisinä illalla saapuneet on sitten siviilikuteissaan vielä seuraavana aamuna, mikä on noloa!"
.
"Ottaa kirjan mukaan ja loikoilee petissään, tai katselee, tai tutustuu muihin. Jotkut toiset on kauhean näköisiä, kun on kaikenlaisia ihottumia. Joku teeskenteli hullua! Joku tuli vain kääntymään vapauttavien lääkärinpapereitten kanssa."
.
"Ruokaillessa pöydän ulkopäässä kerätään lautaset. Pöydän päässä istuu ryhmän johtaja tms. Umpipäähän ruoka tulee viimeisenä. Pöydän keskellä on jäteastia. Omaa istumapaikkaansa ei tiedä. 20 miestä / ryhmä, 2 varusmies-aliupseeria ryhmänjohtajaa, 10 miestä / tupa."
.
"Kaksi ja puoli viikkoa kestää, ennen kuin eka viikonloppuloma, saisiko heti maanantain perään?"
.
"Omat alusvaatteet on pestävä kotona. Siviilivaatteet säilytetään laatikossa varastossa, otetaan mukaan ekalle lomalle."
.
"Laatikko 10 cm x 20 cm x 30 cm. Vaatteiden taakse voi kätkeä. Ja urheiluvälineille varasto."
.
"Tarkastuksia: 1) Kaappi-, 2) Peti-, 3) Pinkka-, 4) Tukka- (Viiksiä ei!) 5) Huomio-harjoitus."
.
"Uimaan mennään, jos on uimahalli lähellä, eli kävelymatkan päässä."
.
Kaveri oli käynyt työpaikkansa VTT:n väen kanssa ulkoilemassa Santahaminassa. "Riihimäen varuskuntaan pääsi kuka vain, mutta Sandiksessa kurkistetaan sinne ajavaan bussiin, että onko siellä asepuvuttomia, ja onko näillä lupa?"
.
"Uimahallin allas oli 25 metriä x 8 metriä, syvyys noin 165 cm. Altaan toinen pää on matalampi, voisi lähteä liukumaan sieltä, parempi kuin tikkailta. Jaksaako matkaa - otin kesken kiinni reunasyvennyksestä. Ehkei vammaisia pakoteta uimaan."
.
"Sauna on 60 miehen jättimäinen amfiteatteri."
.
"Hirveät rivivessat."
.
"Näin Eptrin tiilirakennuksen, esim. 5 tupaa x 2 x 5 sänkyä, 2 kerrosta."
.
"Kaikki tuvat on avoinna, mutta ehkei viimeiseen saa mennä, ehkä parista tuvasta pääsee valitsemaan, jolloin voi valita omakseen perimmäisen petin."
.
"20 prosenttia pitäisi olla aina paikalla, mutta sairaat... Kirjuri on aina poissa, jne. Puolet viikonlopuista ollaan vankeina saarella, ja puolet keskiviikko-illoista. Muina iltoina yleensä saa poistua vapaasti."
.
"Sotkuun ja uimahalliin (koillisessa) on matkaa 1 km Eptristä, joka on lounaassa, bussin päätepysäkin tuntumassa."
.
"Pyöräilyä pakkaus selässä ja hiihtoa joskus, riippuu kapteenista. Lomia saa merkkien tuntemisesta."
.
"Sänkyjä vastapäätä on seinillä kaapit. Lukkoja myydään, koska joku olisi voinut unohtaa tuoda sellaisen. Heti kaappi lukkoon, ja tavarat sinne, postimerkit, kirjepaperit ja kirjat."
.
"Saunaan mennään esim. joka maanantai. Samassa yhteydessä vaihdetaan vaatteet. Vaatteita varapari, joten voi vaihtaa halutessaan puolivälissäkin. Alushousuja ei tarkasteta, vaikka olisi samoissa aina. Jos vaihtaa kahdet alusvaatteet, voi käyttää omiaan välillä. Varusteita muutenkin enemmän, eri vuodenaikoja varten."
.
"Kirjuri on toimistossaan, sieltä haetaan lomaa. Ei auki viikonloppuna, kirjuri on lomalla aina. Joku kapiainen käy tarkastamassa, että saa sunnuntailisän." 1985.
.
.

15. TOINEN ILTA

Toisena iltana ehditään käydä iltateellä. Sitä ennen täytyy ruokasalissa alistua kuulemaan iltahartaus. Joku varmaankin uskonnollinen nuorukainen lukee monotonisella äänellä jostakin kirjasta muutaman minuutin hartauspuheen, kuin rituaalisen loitsun.

Illalla on hieman vapaata aikaa, jolloin saa vaikkapa ensi kerran jonottaa kasarmin käytävän päässä olevaan yhteen ainoaan puhelinautomaattiin ja kertoa hyvin lyhyesti elämästään varuskunnan ulkopuoliselle maailmalle, olevansa yhä elossa. Voi myös tutkia käytävän seiniä ja löytää vääpelin toimiston edestä ilmoitustaulun, jossa kerrotaan seuraavan päivän ohjelma pääpiirteissään. Mutta tieto lisää vain tuskaa pakkoyhteisössä.

Tuvan alikessu kyselee rennon epämuodollisesti eräältä vilkkaimmin juttelevaksi osoittautuneelta alokkaalta:

"Millainen on mieliala?"

Ja hän joutuu vetämään johtopäätöksen:

"Siis todella maassa?"

Hän muistelee itse, miten vaikeaa olikaan palata edelliseltä viikonloppulomaltaan:

"Otti todella päähän kaikki!"

Ja hän selittelee sen ohimeneväksi tunteeksi.

Useimmat tuvan miehistä ovat edelleen aivan tuiki tuntemattomia toisilleen. Heidän ei ole kuullut sanovan sanaakaan. Vain muutamat ovat jutelleet jotakin toistensa kanssa.

Johdettu iltapesu on vain parin minuutin mittainen. Hampaat ehtii käydä pesemässä oma-aloitteisesti jo aikaisemminkin, livahtamalla pesuhuoneeseen jossakin välissä, kuten wc:ssäkin voi käydä välillä. Lähes kaikki menevät nukkumaan jo klo 21:45.

"Nukkumaan meno onkin nyt viisasta, kun edellinen yöuni jäi niin lyhyeksi!"

Käytävän päähän saisi jäädä katsomaan televisiota, kunhan ei liikkuisi tuvan ovella kello 22-23 välisenä aikana, jolloin vallitsee "hiljainen tunti".

Toinen aamu on vaikeampi kuin ensimmäinen. Uni ei ole tullut silmään. Aamurutiini on jo tuttua ja kyllästyttää. Alkaa aika laskea jäljelle olevia aamuja. Perjantaina 11.10.85 Santahaminassa.

14. VÄÄPELI

Rykmentin vääpeli, sotilasmestari Susi, pitää oppitunnin ensin käytävässä klo 18:15 ja sen jälkeen alasalissa klo 19 alkaen. Kellonsoittoja ja järjestäytymisiä seuraa taas. Käytävään kannetaan tuvista omat jakkarat.

Susi steppailee kuin Kukko Koppava käytävällä ja kertoo itsestään:

"Kotopuolessa teillä on lempeä äitimuorinne... mutta armeijassa aivan vastaavasti TEILLÄ ON SOTILASMESTARI SUSI!"

"Siellä kotosalla äitimuori huolehtii kullanmuruistaan, että teillä on aina ehjät siistit vaatteet ja lämmintä ruokaa kyllin murkinaksi, ja iltasella hän vielä teidät hellästi nukkumaan tuudittelee...

"MUTTA ARMEIJASSA TÄMÄN KAIKEN TEKEE TEIDÄN SOTILASMESTARI SUSI!"

"Entä mikä onkaan varusmiehen päiväraha? Alokas Te!" kysyy sotilasmestari.

"Alokas Erhelä, 11 mk, herra sotilasmestari!"

"Alokas Erhelä erehtyy! Jos hän olisikin oikeassa, täytyisi minun sujauttaa saamistani määrärahoista omiin liiveihini 240 markkaa ylimääräistä joka päivä, millä eläisinkin leveästi! Kun vahvuuslukumme on nyt 120, mikä siis onkaan varusmiehen päiväraha? Alokas Te!

"Alokas Tarkkanen, 13 mk, herra sotilasmestari!"

"Minä palvelen vielä 10 vuotta puolustusvoimia, sitten pääsen eläkkeelle ja sitten minä ryhdyn puolustusministeriksi, jolloin ensimmäiseksi nostan paljon päivärahoja ja puolustusmenoja. Mutta ensin minä olen vielä kymmenen vuotta täällä. Ja eihän sekään toki ole varmaa, tuleeko minusta puolustusministeriä sittenkään."

Vääpeli varoittaa:

"Täältä on varsin helppoa lähteä pois liikennelaitoksen bussilla numero 86, mutta... Kun minä kuulen jonkun täältä kadonneen, niin silloin minä pahan kerran huolestun! Ja sitten teitä etsitäänkin kissojen ja koirien ja poliisien kanssa... Kunnes teidät löydetään. Ja toimitetaan suoraan takaisin tänne varuskuntaan... JA SOTILASMESTARI SUDEN PUHUTTELUUN!!

"Kyllä minä opin tuntemaan joka miehen karvanvärin, ja paskamaisille osaan olla tosi paskamainen! "

"Ja huomenna jynssätäänkin pisulaarin pelti taas niin kirkkaaksi, että Larin-Kyöstin kuva kiiltelee siitä jatkossa asioitaessa! Siivotaan, siivotaan! Tämä patteri on nyt pirun paskainen!"

13. LÄÄKÄRI

Kellon pärähdys. Järjestäytyminen lääkärintarkastukseen, varusteet: verryttelypuku, lenkkitossut. Aluspaidasta ei kuuluteta käytävällä mitään ja pilkuntarkka aliupseeri epäröi.

"Nehän paleltuu ilman sitä." sanoo oma-aloitteisempi alikersantti.

Niinpä aluspaidat saadaan pitää verryttelypuvun alla. Syyssää on kolea ja vastaanotolle marssitaan kilometri pohjoiseen ulkoilmassa.

Pitkällä marssilla leikittelet halulla tulla hulluksi. Huomaat olevasi keskellä mielettömyyttä, tottelemassa ulkoisia käskyjä. Kuin olisit marssilla keskitysleiriin. Haluat irrottautua siitä tilasta. Ruumiisi marssii koneellisesti.

Marssiin liittyy inhimillistä kevennystä. Kun ohitetaan vastaan tuleva nuori nainen vasemmalta, komennetaan yhtenäisyyden vuoksi:

"KATSE OIKEAAN PÄIN!"

Tällöin kenenkään ei tarvitse vilkuilla luvattomasti sinne oikealle, vaan ihan kaikki miesten katseet suuntautuvat ohi sipsuttavaan neitoseen.

Lääkärin odotushuoneen edessä järjestäydytään, mutta sen jälkeen sisällä istutaankin penkillä ja odotellaan epämuodollisesti kukin vuoroaan. A- ja B-miehet menevät erilääkintämajurin luo.

Vuorosi tulee.

Lääkintämajuri kysyy:

"Onko alku ollut raskas?"

Olet ehkä väsyneen näköinen. Olisikohan pitänyt valita sivari? Mainitset ajatelleesi, että täällä voisi kyllä tulla vaikka hulluksi... Kun kerran kysytään, voi avautua moniulotteisesti, vastoin armeijan monokulttuuria? Vai pitäisikö muka esittää jotakin roolia? Kun ei ole valinnut tietään, yrittää pitää useampia ovia raollaan.

"Oletteko siviilissä käyttänyt mielenterveyspalveluita?"

"En."

"Miten suhtaudutte armeijaan?"

"Kielteisesti!"

"Mutta ette te kuitenkaan ole aseistakieltäytyjäksi ryhtynyt?"

"No en."

"Jos teillä on myöhemmin ongelmia, tulkaa puhumaan sitten."

Stetoskoopilla kuunnellaan. Ei tule vielä rokotuksia, joista odotushuoneen jännittäjät kyselevät varovaisesti heitä ennemmin lääkärin huoneesta ulos tulevilta...

Vastaanotolta ensiksi pois päässeet istuskelevat jouten odottelemassa eteisessä, kunnes siellä on jo puolet miehistä, jolloin nämä marssitetaan takaisin kasarmiin. Jälkimmäisellä puoliskolla on vaikeuksia ehtiä iltasyöntiin, johon ensimmäinen puolisko järjestäytyy nyt siis puolta harvemmassa joukossa.

Illalla opetellaan tuvissa mm. pinkan tekoa. Se tarkoittaa, että päiväpeitto laskostetaan jakkaralle yön ajaksi niin, että se on täsmälleen jakkaran kokoinen ja ruuturivit kulkevat erittäinsuorina. Sinisten ruuturivien pitää kiertää reunoja.

"Tuvan vanhimmat miehet ovat yleensä aina osoittautuneet jostain syystä taitavimmiksi pinkan tekijöiksi", kertoo tuvan alikessu.

Tarinasta tulee totta täälläkin, jälleen kerran.

Päivän kuluessa ja illalla tuvan esimies opettaa myös tervehdyksiä yhden alokkaan kanssa kerrallaan. Naapuritupien aliupseerit risteilevät toisten tuvissa katsomassa, että heitä tervehditään, tai mekastamassa tervehtimättä jättämisestä.

"EIKÖ TEILLE OLE VIELÄ OPETETTU?!"

Alikersantti Kamppi varoittaa miehiään kollegojensa asiattomasta sikailusta, varsinkin erään korpraalin, ja käskee kertomaan hänelle, jos sellaista esiintyy, tai jos kyseinen korpraali ylipäänsä vain käykin hänen tuvassaan...

Korpraalit ovat syvästi väheksyttyjä tuvassamme. He ovat ensimmäisiä joita nälvitään, kun muutoin hämmentynyt kunnioitus sotalaitosta kohtaan tuntuu vielä vallitsevan. Oma alikessu on onneksi mukava tyyppi. Jokaisessa tuvassa...

12. OPPITUNTI

Taas kerran järjestäydytään, ja sitten mennään oppitunnille kellariin, isoon saliin, jossa on laskeutuvat penkkirivit kuin elokuvateatterissa. Miehistä otetaan lukua, jotta vahvuusluku voitaisiin ilmoittaa välittömästi saliin jäljessä saapuville upseereille. Luvunotto menee kuitenkin ensin väärin, mikä tuntuu olevan kovin noloa aliupseereille.

Upseerit esittelevät toisensa ja opettavat kukin vuorollaan yksinkertaisia asioita. Alokkaat täyttävät työkirjansa hierarkiakaavioon esimiestensä ja näiden esimiesten nimet.

Nuori yliluutnantti heittäytyy runollisesti kuvaamaan saapumistaan aamutuimaan veneellä syksyisen merenlahden yli, Suomenlinnasta Santahaminaan.

"Eräs teistä on sairaalassa", muistuttaa puolestaan toinen upseeri.

Tupiin palataan taas järjestyksessä ja odotellaan järjestäytymistä ruokailuun lähtemiseen. Joutoaika kulutetaan punkkien hieromiseen, jottei kenelläkään olisi joutoaikaa. Ruokailuun meno muistuttaa aamupalalle menoa monen vaiheen järjestäytymisineen, kuten aina. Ruokaa on tarjolla kahta lajia, kaksi lautasta päällekkäin pöydissä.

Syönnin jälkeen siivotaan tuvissa. Alikessu määrää eri alokkaille eri tehtäviä. Kullakin tuvalla on määrätty vastuualue siivouksessa tupansa ulkopuolellakin. Sinut määrätään harjan varteen, mutta siivouskomerosta ei riitä enää harjoja, tai et osaa etsiä niitä, tai et osaa koota niitä osista.

Opit nyt pakon edessä lintsaamaan. Menet vessaan. Istuskelet siellä ihanassa yksinäisyydessä ja äärettömässä rauhassa. Istuskelet siellä aiheettoman usein. Huviksesi. Seinän takana toiset siivoavat hiki hatussa, eikä kukaan muu keksi välttää sitä helpolla tavalla, kuten sinä.

Joskus sinua on kaivattu ja huudettu tuvassa nimeltä, niin että käytävään ja vessaankin on kuulunut. Osoittautuu, että sinulle on tuotu varastolta puuttunut varuste.

Alikersantti käy etsimässä sinua käymälästäkin, mutta perääntyy heti nähtyään sinut wc:n pöntöllä, antaa jatkaa, sanomatta sanaakaan.

11. TUVASSA TAAS

Kämpällä hierotaan punkkaa, eli opetellaan vuoteen sijaamista erityisellä armeijan tyylillä. Kankaan täytyy pingottua suoraksi ja kireäksi, missään ei saa näkyä löysää poimua.

Kun vuoteet on kerran jo sijattu hyvin, mennään käytävään katsomaan alikersantin esitystä vuoteen oikeaoppisesta sijaamisesta. Alik. Kamppi kantaa itse omaa vuodettaan (josta on jo aikaisemmin poistettu yläpeti tarpeettomana) ovensuusta käytävälle, toinen mies kantaa toisesta päästä, vaikka naapurituvan esimies muistuttaa tuvassa olevan joutilaita miehiä molemmiksikin kantajiksi.

Sillä aikaa, kun alikersantti Kamppi antaa näytöksensä, naapurituvan esimies käy tuvissa sekoittamassa kaikkien vuoteet hujan hajan. Palatessaan tupiinsa alokkaat kokevat suuren pettymyksen, kun heidän äskeinen suuri työnsä on haihtunut hukkaan ja petaaminen täytyy aloittaa aivan alusta uudelleen.

"Kuka on käynyt täällä?" kysyy joku puhelias alokas ääneen ihmetellen. Hän ei ollut nähnyt, kuten minä.

Vuoteiden uudelleensijaamisten jälkeen kaikki varusteet tarkastetaan taas. Ne tyhjennetään kaapeista kunkin vuoteelle, etsitään yksitellen ja viedään takaisin kaappiin, kun on näytetty tavarat yksitellen alikersantille.

Vaatteet opetellaan laskostamaan siten, että vaatekaapin tila käytetään taloudellisimmin ja kaikki tarvittava mahtuu siististi kaappiin. Alusvaatehyllyn eteen pingotetaan toinen pyyhkeistä, sillä alusvaatteiden olisi sopimatonta näkyä...

Alusvaatteita on kullekin aina myös varapari, joten halukkaat voivat vaihtaa ylleen puhtaita kahdesti viikossa. Vaatteiden vaihto likapyykkiin on kerran viikossa saunapäivänä. Jos tällöin antaa pois molemmat alusvaatekertansa, voi käyttää omia siviilialusvaatteitaan välillä - ne on pestävä itse lomailtaessa kotona.

Alusvaatteita ei tiettävästi koskaan tarkasteta, vaikka joku ei vaihtaisi niitä ikinä puhtaisiin. Sen sijaan suoritetaan lukuisia kaappi-, peti-, pinkka-, huomio-, ja tukka-tarkastuksia.

Edellisenä päivänä puuttunut kinnas löytyy jostakin. Muita joiltakuilta puuttuneita varusteita tuodaan varastolta. Kenttäpullo oli jäänyt jakamatta kaikille jossakin erässä.

Vaatteita vaihdellaan sopivamman kokoisiksi tuvan alokkaiden kesken. Vääränväriset laatat pitää poistaa vaatteista ja tilalle pitää ommella uudet. Huomaat, että sinulle on tullut kahdet kenttäpuserot ja housut. Luovutat mielelläsi toiset niistä nyt pois - sellaiset, joissa oli vääränväriset laatat! Sinulle jää iloksesi sellaiset, joissa sattuukin olemaan valmiiksi ommeltuina oikeat laatat.

Tuvan elämää häiritsee ajoittain kellon raastava pärähdys käytävässä, jota seuraa huuto:

"ÄIJÄ OVELLE JA LIIKE LAKKAA!"

Tällöin tuvassa ovea lähinnä oleva alokas, normaalisti hän, jonka punkka on (epäonnekkaasti) oven vieressä, ponkaisee oven ulkopuolelle kuuntelemaan käytävällä kiirivää sanomaa, ja muut pysähtyvät ja hiljenevät paikoilleen.

Määräaikaisia hälytyksiä odoteltaessa tuvissa istutaan usein jakkaroilla vuoteiden jalkopäissä, ylä- ja alapetin miehet parina vierekkäin. Alikersantti opettaa erilaisia asioita.

Hälytyksen tultua oviäijä toistaa sanoman, ellei se ole kuulunut tupaan, ja sitten järjestäydytään ja tehdään ojennuksia. Yleensä ensiksi tulee valmistautumishälytys ja sitten lähtöhälytys määrätyn ajan päästä.

10. RUOKAILU

Lopulta joukot marssitetaan 300 metriä kasarmilta kaakkoon ruokalarakennukseen, jonka edessä tehdään taas loputtomasti järjestäytymisiä ja ojennuksia. Nälkä kurnii ja sää on syysaamuna (10. lokakuuta) viileä ja raikas. Aliupseereilla on kullakin omat vuoronsa eri tehtävissä johtamassa järjestäytymistä joko sisällä ruokalassa tai ulkona.

"RYHMÄNJOHTAJAT PÖYTÄVALVOJIKSI!" joku huutaa.

Sitten marssitaan jononpätkinä sisään, jolloin lakki otetaan ovella pois päästä. Pöytiä täytetään järjestyksessä. Taaskin voi miettiä parasta mahdollista paikkaa, mutta sitä ei pysty itse valitsemaan. Jokaisella kerralla joutuu eri istumapaikalle ja sattumanvaraisesti kaikkiin eri asemiin.

Pöydän ääressä on odotusta ennen kuin voi ottaa tuolin alas telineestä pöydän alareunassa ja istuutua. Sitten seuraa vielä odotusta, että kaikki muutkin pöydät on täytetty. Vasta sen jälkeen kuulutetaan:

"RUOKAILU ALOITETAAN ERITTÄIN RAUHALLISESTI!"

Ruokailun päättyessä kerätään astiat pöydän päähän, jota lähimpinä istuvat alokkaat vievät ne likaisten astioiden kärryyn ja tyhjentävät myös pöydän keskellä olevan jäteastian.

Ohjatusti jälleen odotellaan, sitten noustaan ylös, laitetaan tuoli paikoilleen telineeseen, odotetaan, ja lopulta järjestyksessä, käskyn mukaan...

"POISTUTAAN POHJOISEEN VASEMMASTA OVESTA!"

Oven valinnassa olisi muutoin ollut neljä eri vaihtoehtoa...

Ulkona järjestäydytään taas jaoksittain ja marssitaan kasarmiin. Marssittaessa välimatkan edelliseen pitää olla ojennetun käsivarren mittainen.

"MIES, ONKO TEIDÄN KÄTENNE TÄMÄN MITTAINEN?" kysytään edelliseen nähden liian lähellä tai etäällä juoksevilta.